Suurkiitos kaikille, jotka jaoitte asiantuntemustanne Muistoja elämään -kirjaan, sen
rakenteeseen, ulkoasuun, sisällön täydentämiseen ja käyttömahdollisuuksiin liittyen!
Tuntui upealta keskustella kirjasta sekä saada uusia ideoita ja näkökulmia kirjallisuu-
den ammattilaisilta. Messuilla mieleeni tuli ajatus, joka jalostui monivuotiseksi Kohtaa-
misia kaikille –kokonaisuudeksi. Kenties saan kokoon innokkaan tiimin ideoimaan siitä
hankkeen Suomi 100 -ohjelmaan.
Eräs tapa mahdollistaa luonteva kohtaaminen niin tutun kuin vieraammankin vanhuk-
sen kanssa on lukea rauhallisesti ääneen Muistoja elämään -kirjaa. 60 ikäihmisen
tarinat johdattavat kuuntelijan lapsuuteen 1930–40-luvulle, sen leikkeihin, töihin ja
läheisiin ihmisiin. Kun kirja etenee muistoja ja tunteita herättelevine yksityiskohtineen
läpi ihmisen elämänkaaren, vaikeita kohtia kiertämättä, lukijalla on tilaisuus tehdä
kysymyksiä ja kuuntelija saa kertoa asioista omat versionsa. Tutustuminen toiseen,
keskustelun aloitus tai omien muistojen kertominen voi joskus olla helpompaa, kun
kirja vie keskustelua eteenpäin. Kirjan kertojat pohtivat omaa elämäänsä, mikä voi
toimia iäkkäälle kuuntelijalle ja lukijalle esimerkkinä tehdä samoin.
Muistoja elämään on siis muistelukirja, jota voin pian markkinoida mm. nykyisille ja
tuleville hoitajille ja diakoneille koulutustilaisuuksissa ja oppilaitoksissa. Kirja sopii
myös omaishoitajien ja vapaaehtoistyöntekijöiden työvälineeksi merkityksellisten het-
kien kokemiseen yhdessä. Sosiaalista hyvinvointia, arvostavaa yhteyttä toiseen ihmi-
seen, vahvistaa jokainen sana, jonka toinen antaa ja toinen todistaa ja vastaanottaa.
Kun arkakin kuuntelija muuttuu oman elämänsä kertojaksi, esiintulevat asiat voidaan
luvat huomioon ottaen tallentaa ja rakentaa katkelmista tarinaksi, jota aktiivinen muis-
telija saa täydentää uusien kuuntelukertojen myötä entistä ehyemmäksi elämäksi.
Samalla omaiset ja hoitajat saavat arvokasta – ja ajatuksia herättävää – tietoa van-
huksen elämästä, mieltymyksistä ja arvoista. Toisen elämänhistorian tunteminen pää-
piirteittäin lisää tutkitusti hoitajan vanhukselle osoittamaa empatiaa myös hankalissa
tilanteissa, mikä todennäköisesti lisää kaikkien asianosaisten kokemaa elämänlaatua.
