Toropilli

Toropilli (tuohitorvi, tuohipilli, soropilli) on sormiaukoton olki- tai ruokopilli, jonka päässä on tuohesta kierretty kaikusuppilo. Tämän klarinettisoittimen lehdykkä voidaan viiltää myös onttoon pajuputkeen. Tuohisuppilon asemesta äänen voimakkuutta lisäämään on toisinaan käytetty nautaeläimen sarvea. Pillin pituus kaikusuppilon kera on 30-50 cm.

Toropilli on ollut paimenten soitin. Muuten sillä on perimätiedon mukaan soitettu erityisesti pääsiäisenä. Lapsien soittaessa sisällä ruo’osta ja naudansarvesta tehtyä kovaäänistä pilliä, aikuisten tiedetään tiuskaisseen lapsille:”Mänkeä ulos siit mölisemäst!”
Soittimen levinnäisyys on selvästi itäinen; se on tunnettu Laatokan pohjois- ja lounaispuolella sekä Etelä-Savossa ja Lounais-Hämeessä. Osa kaakkoissuomalaisista on todennäköisesti tuonut lajin mukanaan työskenneltyään Inkerissä paimenena 1800- ja 1900-luvuilla.

Sormiaukollinen toropilli (brelo, kaza, sarvi) on ruokopilli, jonka pituus kaikusuppilon kera on 35-60 cm. Soittimeen vuollaan tai poltetaan 3-7 sormiaukkoa.
Itä-Suomessa lapset ovat ”mölöttäneet” sormiaukollisilla toropilleillä pääsiäissunnuntain aamuna. Venäjältä Karjalaan ja Suomeen omaksuttu sormiaukollinen toropilli tunnettiin 1900-luvun alussa ainakin Laatokan Karjalassa, Aunuksessa sekä Etelä-Savossa ja -Karjalassa.

  • Paimensoittimet

  • Ääninäytteitä

  • CD:t
  • LAULUJA POLULTA (2CD) JA LABYRINTTI LEPOON (CD)

    Pääasiassa säestyksettömissä laulelmissani on herkkää voimaa, jota ammennan elämästäni, luonnosta ja ihmissuhteista. Olen säveltänyt, laulanut ja soittanut kaiken itse; taustalla kuuluu toisinaan lehmätorven ammuntaa ja hevostorven hirnahtelua sekä viisikielisen kanteleen viattomuutta. Labyrintti lepoon -äänitteellä on karjalaisesta äänellä itkemisen perinteestä ammentavia itku- ja ylistyslaulujani mm. metsälle, vedelle, mullalle ja parisuhteessa eläville naisille.

    Äänitykset ja editoinnit: Juha Kaarsalo, masterointi: Olli Kaarnisto. Äänitteitä on saatavilla: