Soropilli

Soropilli (mm. olki-, sora-, korsi-, ruokopilli ja kaza) on 5-50 cm pitkä klarinettisoitin, joka 2-3 cm mittainen lehdykkä on viilletty putkikasvin solmukohdan viereen. Sormiaukottoman soropillin tavallisin rakennusmateriaali on ollut rukiinolki, myös vehnää, kauraa, koiranputkea ja järviruokoa on käytetty.
Soropillejä on valmistettu yleisimmin sirpillä elonkorjuun aikaan. Paimenpojat puolestaan ovat rakennelleet soropillejä mm. koiranputkista ja kalastajien tiedetään tehneen joutohetkinään pillejä järviruo’osta. Äänenvärinsä vuoksi pilli on soveltunut sorsanmetsästykseenkin. Pääsiäispilli, eräs soittimen monista nimityksistä, liittää pillin käytön kevään tuloon.
Soropilli on levinnyt Suomeen ja Karjalaan todennäköisesti jo rautakaudella, maanviljelykseen käytettävien työkalujen myötävaikutuksella. Maassamme valtaosa pilliin liittyvistä tiedoista on saatu Oulun eteläpuolelta. Karjalassa soropilleistä on eniten tietoja Kannakselta ja Laatokan ympäristöstä.

Sormiaukollinen soropilli (pilli, ryti- ja ruokopilli, kaza) tehdään tavallisesti järvi- tai meriruo’osta, mutta pilli onnistuu myös monesta muusta materiaalista.  Tämän pillimäisen klarinettisoittimen pituus on yleensä 15-25 cm ja sormiaukkoja siinä on ollut perinteisesti 3-4 kappaletta, nykyään ”läpiä” voi tehdä useammankin tarpeen mukaan.
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ruokopilleillä on useimmiten improvisoitu ”omasta päästä”, mutta myös mm. kirkonkellojen ääniä ja marsseja on soitettu. Soittimella ovat luritelleet pääasiassa paimenet ja lapset. Soropillillä tiedetään myös musisoidun vuorotellen laulun kanssa. Monin paikoin soropillin äänen uskottiin aiheuttavan tuulia ja sadetta sekä houkuttelevan käärmeitä, joten lapsia kiellettiin soittamasta. Pilliä tehtäessä sen ääntä koetettiin parannella hieromalla pilliä kämmenten välissä, loitsuen samalla esimerkiksi: ”Soi, soi soropilli, elikkä minä paiskaan kynkkäs poikki.”
Soropilli on ainoa sormiaukollinen soitin, joka on tunnettu periaatteessa kaikkialla Suomessa. Karjalassa soropilleistä on eniten tietoja Karjalan Kannakselta ja Laatokan Karjalasta.

Sorry, comments are closed for this post.