Tuohipilli

Tuohipilli (tuohi, tuohenpala, tuohikieli, pärrä, lehti) voidaan valmistaa tuohen palasta tai puun lehdestä. Eri puulajeista suosituimpia ovat olleet paatsama, paju, koivu, haapa ja sireeni. Soitettaessa mitoiltaan 3 x 7 cm:n lehden kapeampi sivu värähtelee ylähuulta vasten.
Tuohella ovat soittaneet omaksi ja ympäristön iloksi pääasiassa työikäiset miehet. Ahkeran harjoittelun tuloksena tuohipillillä saattoi improvisoida tai soittaa tunnettuja kappaleita kahdenkin oktaavin laajuudelta. Perimätiedon mukaan mm. Pohjois-Karjalassa tuohella on soitettu monet polkat ja valssit, joiden tahdissa ihmisten kelpasi tanssia.
Tuohipillin iästä ei ole varmuutta, se on oletettavasti keksitty 1800-luvun jälkipuoliskolla. Pohjois-Karjalan ohella sitä on käytetty mm. Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa ja Itä-Lapissa.

  • Paimensoittimet

  • Ääninäytteitä

  • CD:t
  • LAULUJA POLULTA (2CD) JA LABYRINTTI LEPOON (CD)

    Pääasiassa säestyksettömissä laulelmissani on herkkää voimaa, jota ammennan elämästäni, luonnosta ja ihmissuhteista. Olen säveltänyt, laulanut ja soittanut kaiken itse; taustalla kuuluu toisinaan lehmätorven ammuntaa ja hevostorven hirnahtelua sekä viisikielisen kanteleen viattomuutta. Labyrintti lepoon -äänitteellä on karjalaisesta äänellä itkemisen perinteestä ammentavia itku- ja ylistyslaulujani mm. metsälle, vedelle, mullalle ja parisuhteessa eläville naisille.

    Äänitykset ja editoinnit: Juha Kaarsalo, masterointi: Olli Kaarnisto. Äänitteitä on saatavilla: