Pitkähuilu

Pitkähuilu (pajupilli) on kuoriputkesta valmistettu, alhaal-
ta avoin huilusoitin. Sivupuhalteisen huilun puhallus-
päässä on tulppa, jonka koveraksi vuoltu pinta ohjaa
ilman särmäaukkoon.  Sormiaukottoman huilun pituus
on 30-80 cm ja paksuus 1-4 cm. Pitkähuiluja on perintei-
sesti valmistettu pajun, haavan ja lepän oksista, mutta
nykyään niitä tehdään myös muoviputkesta.

Pitkähuilulla on soiteltu paimenessa ollessa improvisoiden ja lintujen ääniä matkien. Aikoinaan lapsia kiellettiin soittamasta tätä heleä-äänistä huilua, sillä sen uskottiin houkuttelevan käärmeitä. Pitkähuilun tiedetään olleen myös linnustajien käytössä sulkien kynistä valmistettuna.

Pitkähuilulla on tutkimusten mukaan luriteltu eniten läntisen Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Koillis-Savon välisellä alueella. Jonkin verran sivupuhalteista huilua tiedetään soitetun myös Hämeessä ja Peräpohjolassa. Mahdollisesti jo rautakaudella kehitetyn pitkähuilun ääni hiljeni maassamme 1900-luvun alussa. Uuden vuosituhannen alussa soitin on jälleen ihmisten huulilla.

Sorry, comments are closed for this post.