Mäntyhuilu

Mäntyhuilu on puurunkoinen, molemmista päistään avonainen huilu, jossa on 2-8 sormiaukkoa. Huilun vinoksi leikatussa puhalluspäässä on ovaalinmuotoinen särmäaukko, ja tulpan muodostaa soittajan kieli tai alahuuli. Perinteisesti vääntötekniikalla valmistetun huilun pituus on noin 30 cm. Huilun sormiaukot on soittoasennon vuoksi sijoitettu eri linjaan särmäaukkoon nähden.
Mäntyhuiluilla ovat soitelleet mm. lammaspaimenet ja niittotyöläiset aikansa kuluksi. Soitin lienee kehittynyt Euraasiassa jo viikinkiajalla, 800-1050 jKr. Suomessa lajista on tietoja Hämeestä, Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta 1800-luvulta 1900-luvun alkuun.

Sorry, comments are closed for this post.