Soittaminen

Muinaisten pillien, torvien ja huilujen soittoharjoittelu kulkee käsi kädessä niiden rakentamisen kanssa. Soittaja kohtaa ylimääräisiä haasteita niin kauan, kunnes rakentaja oppii soitintyypin äänenmuodos-tuksen lainalaisuudet tarpeeksi tarkasti voidakseen rakentaa helpposoittoisen instrumentin. Pitkäjänteinen harjoittelu palkitaan kuitenkin molemmilla tahoilla.

Kokemuksen kertyessä soittoharjoittelu alkaa vähitellen tuottaa ääniyllätysten lisäksi myös soittamisen riemua. Vanhakantaiset puhallin-soittimemme ovat  kansanomaisia sovelluksia nykyisten puhallinsoittimiemme erilaisista kehitysasteista. Siten soittotekniikan lähtökohtana voi olla huilu, klarinetti, trumpetti, oboe tms.

Ruokopillin soittamista kannattaa harjoitella niin, että pilli on lehdykkää myöten suussa. Siten soittaja ei vahingosssa paina ylähuulella soittimen värähtelevää lehdykkää runkoon kiinni. Ennen puhaltamista on hyvä katsoa, onko pillissä tulppa valmiina vai pitääkö pillin pää tukkia omalla kielellä soitettaessa. Jos pilli ei soi, kannattaa soittimen lehdykkä nostaa varovasti. Tarvittaessa soittimen kielen juureen voidaan sitoa ompelulanka tai hevosen häntäjouhi. Tällöin soitin toimii paremmin myös lapsen suussa.  Jotkut ruokopillit vaativat huomattavasti voimakkaamman puhalluksen, kun taas toiset soivat erittäin herkästi. Tämä johtuu pillin kielen onnistumisesta, ruo’on joustavuudesta, lehdykän pituudesta ja paksuudesta. Mikäli pillin sisällä tai kielen alla on rassauksen jäljiltä kalvoa, häiritsee se erittäin todennäköisesti äänen syntymistä.

Kärjennoukka ja hautatorvi on soitettaessa syytä työntää suuhun soittimen nokan juurta myöten, jotta lehdykkä pääsee värähtelemään. Huulet kannattaa pitää puhaltamisen aikana kiinni. Lehdykän on oltava riittävän ohut, jotta ääni syntyy.

Tukkotekniikkaa on käytetty kämmenkouruun puhaltamisen yhteydessä silloin, kun on haluttu muuttaa äänen korkeutta. Ilmapatsaan kokoa on säädelty kämmenellä myös sormiaukottomia sarvitrumpetteja soitettaessa. Tukkotekniikassa voidaan tällöin käyttää vain toista tai molempia käsiä kaikusuppilon reunoilla tai sisällä. Pajupilliäkin tiedetään soitetun kämmenen sisässä tukkotekniikkaa hyödyntäen, jolloin siitä on saatu useampia ääniä.

Trumpettisoittimiin puhallettaessa ääni syntyy huulten värähdellessä toisiaan vasten. Mitä voimakkaammin puhalletaan, sitä korkeampi ääni. Jos trumpetin puhalluspään poraus on pieni puhallusvoimaa tarvitaan paljon ja soittimen ääniskaala on ylempänä. Jos taas torven puhalluspää on suuri, esimerkiksi halkaisijaltaan yli senttimetrin laajuinen, matalammat äänet syntyvät helposti, mutta korkeampiin ääniin vaaditaan erityisen voimakas ilmanpaine.


Ensimmäisiä äänityksiä omatekoisilla soittopeleillä musisoinnista:

Turu_Kaksi vanhaa tukkijätkää
Hevostorvi_Pieni fanfaari
Ruokopilli_Kullan ylistys
Bordunarakkopilli_Pieni luritus
Lävikkö Mieleni minun tekevi -muunnelma
Mänkeri_Täällä pohjantähden alla_Lasse Heikkilä
Paimenhuilu_Ystävän laulu
Olkipilli_Paimenen syyslaulu
Nynnypilli_Unohtumaton ilta