Category Archives: Huilut

Umpihuilusarja

Umpihuilusarja muodostuu 5-10 suippo- päisestä umpihuilusta, jotka on sijoitettu vierekkäin puupalikkaan veistettyihin koloihin. Soittimeen kuuluvat, pajusta tai putkikasvista rakennetut, pillit voidaan virittää muodostamaan diatonisen sävel- asteikko. Virityksessä hyödynnetään hui- lun liikuteltavan alatulpan avulla säädet- tävää putken pituutta sekä pillien paksuutta. Umpihuilusarjojen valmistus on kuulunut musikaalisten paimenten askareisiin Etelä-Pohjanmaalla 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Tällä omaperäisellä, huuliharppua… Lue lisää

Mäntähuilu

Mäntähuilu on umpihuilun sovellutus, jossa soittimen ilmaontelon kokoa voi säätää pitkän ja liikuteltavan alatulpan avulla. Soittimen rakennusaineeksi sopii mm. pajun kuoriputki ja koiranputki. Mäntähuilu on ollut nuorten poikien soitin ainakin Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa, ja mahdollisesti myös muualla Suomessa. Sillä on luriteltu ja soitettu tanssisävelmiä 1900-luvun alussa. Lue lisää

Kaza

Kaza on mäntyputkesta valmistettu, sor- miaukollinen huilu. Soittimessa on tylppä puhalluspää, kiinteä tulppa ja särmäaukko. Perinteisesti pajusta tai lepästä valmiste- tussa kazassa on ollut 2-5 sormiaukkoa. Kuvan kaza on rakennettu seljasta. Soitin on ollut melko harvinainen 1900-luvun alussa. Tiedetään kuitenkin, että paimenpo- jat ovat rakennelleet kazoja Keski-Pohjan- maalla, Etelä-Vienassa ja Aunuksessa. Myös kaskenkaatajat ovat käyttäneet… Lue lisää

Avoin metallipyypilli

Avoin metallipyypilli (pyypilli) on 4-7 cm pitkä, tinasta tai lyijystä valettu huilusoitin. Alapäästään avoimia metallipyypillejä on valmistettu laajalla alueella Oulun eteläpuolella. Rajantakaisesta Karjalasta metallipyypilleistä ei ole lainkaan tietoja. Metallipyypillistä on erilaisia versioita: Putki on mm. voitu taivuttaa messinki- levystä puikon päällä. Pillit on myös saatettu tehdä tarkalleen luodin muo- toiseksi, jotta niillä saattoi tarvitta- essa… Lue lisää

Petäjäpilli

Petäjäpilli (mäntypilli, huilu) on tehty perinteisesti männystä vääntötekniikalla. 8-15 cm pitkän huilun särmäaukko on parin senttimetrin päässä suiposta puhallusaukosta, ja alapää on umpinainen. Paimenet ovat rakentaneet petäjäpillejä Etelä-Pohjanmaalla ja Karjalan Kannaksella 1900-luvun alussa. Lue lisää

Torvihuilu

Torvihuilu on tuohitorvi, jonka puhalluspäähän on työnnetty tulppa. Ilmakanavan aikaansaamiseksi tulpasta on vuoltu parimillinen lastu tuoheen puhkaistun särmäaukon kohdalta. Soitin on noin 60 cm pitkä. Torvihuilu lienee kehitetty  Savonlinnan ympäristössä, Etelä-Savossa. Tämän harvinaisen soittimen käytöstä alueella on muistitietoa 1900-luvun alusta. Lue lisää